På söndagen var det en dag med mycke program, bra att ha två hundar, så har man alltid en ivrig kompis att träna med! Peppi nämligen är inte så ivrig att träna olika saker på samma dag, men Lasse, han är ivrig alltid! Peppis agility gick bra och det var många nyfikna människor som ville prova och fråga massor om agility, roligt!

Sen kom vi hem, jag fick mat och Peppi "försvan" i sovrummet och syntes inte på hela kvällen:) Men när jag hade ätit så åkte vi med Lasse till skogen!  Vädret var inte det bästa, det regna vatten och slask och var kallt!!  I skogen mötte vi Miia och hon berätta massor om spårandet till mig, som inte förstå något om det? Sen visa hon med sin hund Licca hur den sökte saker  från skogen och spåra ett spår som Miia hade gjort tidigare, Vau! jag blev helt imponered, vilken ductik hund Licca är.

Och sen var det dags att göra ett spår också till Lasse, Miia gjorde först ett minispår och sen sökte vi Lasse som hade igen full fart på! Vi hamna bromsa honom en hel del, för att han skulle förstå vad han ska göra och inte bara springa med full fart, men han förstå! Vi hade en liten paus och Miia berätta mera till mig och sen gjorde vi ett spår till  åt Lasse och nu kunde han redan, nosen ner och spåra! Han är så klok!! Han spåra fint sa Miia, men man måst vara helt tyst när han jobbar för annors tappar han konventrationen, men fint spårat, det är bra att fortsätta härifrån och Miia har vänligt lova hjälpa mig i fortsättningen också.  Efter allt dethär så åkte vi hem och drack varm choklad och njöt kvällen i soffan med en tröt och lycklig hund!

Sunnuntaina oli kiireinen päivä, onneksi talosta löytyy kaksi koiraa, joten innokkaita treenikavereita on aina tarjolla:) Peppi i nimittäin treenaa kahta asiaa samana päivänä. Pepin agilitynäytös sujui hyvin ja paikalla oli kivasti yleisöä ja kiinnostusta agilityä kohtaan.

Kun tulimme kotiin Pepi "hävisi" sänkyyn nukkumaan ja syötyäni suuntasin Lassen kanssa metsään, räntäsateeseen ja kylmään. Metsässä tapasimme Miian joka kertoi minulle tosi paljon jäljestämisestä yms pk lajeista, minä kun en tiennyt niistä mitään? Sitten mia teki Licalle esineruudun ja näytti miten se toimii ja sitten teimme Lasselle minijäljen. Lassella oli taas täysi vauhti päällä ja sitä piti jarrutella, jotta se hoksaisi että kyse ei ole nopeudesta, mutta Lasse hoksasi sen! Sitten Licca ajoi Miian aikaisemmin tekemän jäljen ja minä olin ihan otetu! Vau miten taitava koira! Tämän jälkeen Lasselle tehtiin vielä toinenkin jälki ja nyt se jo sujui hyvin, miten älykäs koira minulla onkaan! Miian mielestä lasse oli lupaava, mutta meidän piti olla hipihiljaa tai muuten Lassen keskittyminen häiriintyi, mutta kun Lasse sai jäljestää rauhassa se sujui hyvin! Miian lupasi auttaa minua jatkossakin näissä asioissa, onneksi! Tämän jälkeen ajoimme kotiin jossa nautin kupin kuumaa kaakaota ja käperryin sohvan väsyneen mutta tyytyväisen koiran kanssa.